© American Chemical Society (A Britannica Publishing Partner)Katso kaikki artikkelin videot
Pigmentti, mikä tahansa yhdisteiden ryhmästä, jotka ovat voimakkaan värisiä ja joita käytetään muiden materiaalien värjäämiseen.
Pigmentit ovat liukenemattomia ja niitä ei käytetä liuoksina, vaan hienoksi jauhettuina kiinteinä hiukkasina, jotka on sekoitettu nesteeseen. Yleensä samoja pigmenttejä käytetään öljy- ja vesipohjaisissa maaleissa, painoväreissä ja muoveissa. Pigmentit voivat olla orgaanisia (eli hiiltä sisältäviä) tai epäorgaanisia. Suurin osa epäorgaanisista pigmenteistä on kirkkaampia ja kestävät pidempään kuin orgaaniset pigmentit. Luonnonlähteistä valmistettuja orgaanisia pigmenttejä on käytetty vuosisatojen ajan, mutta useimmat nykyisin käytetyt pigmentit ovat joko epäorgaanisia tai synteettisiä orgaanisia pigmenttejä. Synteettiset orgaaniset pigmentit ovat peräisin kivihiilitervasta ja muista petrokemian aineista. Epäorgaanisia pigmenttejä valmistetaan suhteellisen yksinkertaisilla kemiallisilla reaktioilla – erityisesti hapettamalla – tai niitä esiintyy luonnossa maametalleina.
Epäorgaanisiin pigmentteihin kuuluvat valkoiset läpinäkymättömät pigmentit, joita käytetään peittävyyden aikaansaamiseksi ja muiden värien vaalentamiseksi. Luokan tärkein jäsen on titaanidioksidi. Valkoisia pidennyspigmenttejä lisätään maaleihin niiden kustannusten alentamiseksi tai niiden ominaisuuksien parantamiseksi. Tähän luokkaan kuuluvat kalsiumkarbonaatti, kalsiumsulfaatti, diatomipitoinen piidioksidi (meren eliöiden jäänteet) ja posliinisavi. Mustat pigmentit syntyvät pääasiassa hiilihiukkasista. Hiilimustaa käytetään esimerkiksi mustan värin antamiseen painoväreille. Rautaoksidimaapigmentit tuottavat okraa (kellanruskeaa), sienaa (oranssinruskeaa) ja umbraa (ruskeaa). Eräillä kromiyhdisteillä saadaan kromikeltaisia, -oransseja ja -vihreitä, kun taas erilaisilla kadmiumyhdisteillä saadaan loistavia keltaisia, oransseja ja punaisia. Raudansininen eli preussinsininen ja ultramariininsininen ovat yleisimmin käytettyjä sinisiä pigmenttejä, ja ne ovat molemmat epäorgaanista alkuperää.
Organisia pigmenttejä syntetisoidaan nykyisin enimmäkseen aromaattisista hiilivedyistä. Nämä ovat yhdisteitä, jotka sisältävät hiiliatomien rakenteita, joihin on kiinnittynyt vetyatomeja, jotka ovat muodostuneet suljetuiksi renkaiksi. Orgaanisiin pigmentteihin kuuluvat atsopigmentit, jotka sisältävät typpiryhmän; ne muodostavat suurimman osan orgaanisista punaisista, oransseista ja keltaisista pigmenteistä. Kupariftalosyaanit tuottavat loistavia, voimakkaita sinisiä ja vihreitä, jotka ovat orgaanisiksi väreiksi epätavallisen värinkestäviä. Jotkin pigmentit, kuten fluoresoivat pigmentit, ovat yksinkertaisesti väriaineita, jotka on tehty liukenemattomiksi kemiallisella reaktiolla.