DANAE

DANAE oli Kreikan Peloponnesoksella sijaitsevan Argoksen prinsessa, kuningas Akrisioksen (Akrisios) ainoa lapsi. Kun hänen isänsä sai kuulla ennustuksen, jonka mukaan hänen kohtalonsa oli, että hänen tyttärensä poika tappaisi hänet, hän lukitsi Danaen maanalaiseen pronssikammioon. Hänen vankilaansa tunkeutui kuitenkin jumala Zeus, joka hedelmöitti hänet kultaisen suihkun muodossa. Hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan nimeltä Perseus. Heti kun hänen isänsä sai tietää tästä, hän laittoi Danaen ja lapsen arkkuun ja ajelehti merelle. Jumalten kaitselmuksen ansiosta he pääsivät turvallisesti Serifoksen saarelle, jossa kalastaja Diktys (Diktys) tarjosi heille turvapaikan kodissaan.

Myöhemmin, kun Perseus oli kasvanut täysi-ikäiseksi, Serifoksen kuningas Polydektes (Polydectes) etsi Danaeta vaimokseen ja halutessaan päästä eroon pojastaan käski Perseuksen hakea gorgonien pään. Sankari palasi voittajana vain saadakseen tietää, että hänen äitinsä oli paennut Athenen temppeliin etsimään turvaa kuninkaalta. Vihaisena Perseus kivitti Polydekteksen ja hänen liittolaisensa Gorgonin pään avulla. Sen jälkeen hän matkusti äidin kanssa Argokseen lunastaakseen isoisänsä valtaistuimen.

Danae oli danaalaisten samanniminen ”kuningatar”. Danaan oli argonialaisen synonyymi, mutta joskus sitä käytettiin kuvaamaan kreikkalaisia yleensä (esim. Homeroksen Iliaksessa).

Myytin kronologia

Myytin kronologiassa Danae oli Ion jälkeläinen– Zeuksen rakastama argonialainen neito, joka joutui vaeltamaan lehmän hahmossa aina Egyptiin asti.Ion lapsenlapsenlapsenlapsenlapsi Danaeus teki paluumatkan Argokseen viidenkymmenen tyttärensä, danaidien, kanssa lunastaakseen valtaistuimen.

DANAEEN SUKU

PERHEET

AKRISIOS (Homeros Ilias 14.319, Aiskhylos, Herodotos 6.53, Strabo 10.5.10, Diodoros Siculus 4.9.1, Pausanias 2.23.7, Hyginus Fabulae 155, Ovid Metamorphoses 4.607, Nonnus Dionysiaca 30.264)
AKRISIOS & EURYDIKE (Apollodoros 2.26)
AKRISIOS & AGANIPPE (Hyginus Fabulae 63)

OFFSPRING

PERSEUS (Zeuksen toimesta) (Homeros Ilias 14.319, Pindar Pythia 12. 16, Aiskhylos, Apollodoros 2.34, Strabo 10.5.10, Herodotos 6.53 & 7.61, Diodoros Siculus 4.9.1, Hyginus Fabulae 63 & 155, Ovid Metamorphoses 4.607, Nonnus Dionysiaca 2.286, ym)

ENCYCLOPEDIA

DANAE (Danaê). Oraakkeli julisti, että Danaë, Akrisioksen tytär, synnyttäisi pojan, joka tappaisi isoisänsä. Tästä syystä Akrisius piti Danaëa suljettuna maanalaiseen huoneistoon tai pronssiseen torniin. Täällä hänestä tuli isänsä varotoimista huolimatta Perseuksen äiti, joidenkin kertomusten mukaan hänen setänsä Proetus ja toisten mukaan Zeus, joka vieraili hänen luonaan kultasateen muodossa. Akrisios määräsi äidin ja lapsen alttiiksi aavalle merelle arkussa, mutta arkku ajelehti kohti Serifoksen saarta, josta kuningas Polydecteksen veli Dictys pelasti molemmat. (Apollod. ii. 2. § 1, 4. § 1; Paus. ii. 16 §. § 2, 25. § 6, iii. 13. § 6; Hygin. Fab. 63.) Myöhemmän tai italialaisen perimätiedon mukaan arkku kuljetettiin Italian rannikolle, jossa kuningas Pilumnus meni naimisiin Danaën kanssa ja perusti Ardean (Virg. Aen. vii. 410; Serv. ad Aen. vii. 372); tai Danaën kerrotaan tulleen Italiaan kahden pojan, Arguksen ja Argeuksen, kanssa, jotka hän sai Phineukselta, ja asettuneen asumaan sille paikalle, jonne Rooma sittemmin rakennettiin (Serv. ad Aen. viii. 345). Yleisen tarinan mukaan Serifoksen kuningas Polydectes teki kuitenkin Danaesta orjansa ja kosiskeli hänen suosiotaan, mutta turhaan; saadakseen Danaen häiriöttömästi haltuunsa hän lähetti Perseuksen, joka oli sillä välin kasvanut mieheksi, Gorgonien luo hakemaan Meduusan päätä, jonka hän sanoi antavansa Hippodameialle häälahjaksi (Tzetz. ad Lyc. 838).

Lähde: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology.

KLASSISEN KIRJALLISUUDEN LAINAUKSIA

Homer, Ilias 14. 319 ff (suomennos Lattimore) (kreikkalainen eepos 8. kr. eKr.) :
” Zeus, joka kokoaa pilvet, vastasi hänelle : ”. . . . Koskaan ennen ei rakkaus jumalattareen tai naiseen ole niin sulattanut sisimmässäni olevaa sydäntä, murtanut sitä alistuvaksi kuin nyt: ei silloin… kun rakastin Akrisioksen (Akrisioksen) tytärtä suloisesti astelevaa Danaëa, joka synnytti minulle Perseuksen, kaikkien miesten joukossa ylivertaisen.'”

Hesiodos, Shield of Heracles 216 ff (käännös Evelyn-White) (kreikkalainen eepos 8. tai 7. vuosisadalla eaa.) :
”Rikkaan Danaen poika, ratsumies Perseus.”

Pindar, Pythian oodi 12. 16 ff (käänt. Conway) (kreikkalaista lyriikkaa C5. kr. eKr.) :
” Danaen poika … hän, joka, miehet kertovat, oli kullan virtaavasta virrasta vedetty.”

Pindar, Pythian Ode 12. 8 ff :
”Kun Perseus yli kolmannen noista kaatuneista sisaruksista laukaisi riemuhuutonsa ja toi kohtalokkaan tuhon Serifokselle meren rannalla – tuhon tuolle saarelle ja sen kansalle. Niin, sillä hän oli sokeuttanut Phorkysin (Phorcys) synkän jälkeläisen, ja katkerana häälahjana hän toi Polydektesin (Polydectes), päättääkseen näin äitinsä pitkän orjuuden ja pakotetun avioliiton.””

Aiskhylos, Verkonraiskaajat (kadonnut satiirinäytelmä) (kreikkalainen tragedia C5. kr. eKr.) :
Aiskhyloksen Perseus-trilogian ensimmäinen näytelmä, Verkonraiskaajat (tai Diktyoulkoi) oli satiirinäytelmä, joka kuvasi Danaen ja tämän poikalapsen Perseuksen sisältävän arkun saapumista Serifoksen saarelle. Otsikon Verkon raahaajat olivat satiireja, jotka kalastivat arkun rantaan.

Aiskhylos, Fragment 274 Verkon raahaajat (papyruksista) (käännös Lloyd-Jones) :
”
?” : Näetkö… ?
Diktys : Näen. . .
?? : Mitä haluat minun katsovan? . .
Diktys : Jos jossain . . meressä. . .
? : Ei merkkiäkään; niin pitkälle kuin minä näen, meri on myllylampi.
Diktys : Katso nyt rantakallioiden koloja.
? : Hyvä on, minä katson. . . Hyvä luoja, miksi minä tätä kutsun! Onko se merihirviö, joka silmiini osuu, grampus vai hai vai valas (ketos)? Herra Poseidon ja syvyyksien Zeus, hieno lahja merestä…!
Diktys : Minkä meren lahjan verkkosi kätkee sisäänsä? Se on levän peitossa kuin. . . Onko se joku lämminverinen olento? Vai onko saarten vanhus lähettänyt meille jotain arkussa? Miten hirveän painava se onkaan! Työ ei etene! Minä huudan ja hälytän. Hei siellä! Maanviljelijät ja ompelijat, tännepäin, kaikki! Karjanhoitajat ja paimenet, kaikki paikalle! Rannikkoväki ja kaikki muutkin meren raatajat!”

Aiskhylos, katkelma 275 Verkon raatelijat (Papyri Oxyrhynchoksesta) :
”
Silenos : Kutsun . . . ((lacuna)) ja jumalat todistamaan sitä, mitä nyt julistan koko seurueelle. Mutta mitä ikinä teettekin, älkää ryntääkö holtittomasti pois luotamme; ymmärtäkää vihdoin ja ottakaa minut vastaan mitä ystävällisimpänä suojelijana ja tukijana. Katsokaa, poika tervehtii minua ystävällisin sanoin, kuten hän tervehtisi kunnioitettua isoäitiään. Eikö hän ole aina samanlainen minua kohtaan, kun aika kuluu?
Danae : Argoksen joet ja isieni jumalat, ja sinä, Zeus, joka saat koettelemukseni näin päättymään! Annatko minut näille pedoille , jotta ne voivat raivostuttaa minua raakalaismaisilla hyökkäyksillään, vai jotta kestän vankeudessa pahimmat kidutukset? Joka tapauksessa minä pääsen pakoon. Solminko sitten itselleni silmukan ja käytän epätoivoista lääkettä tätä kidutusta vastaan, jotta kukaan ei voi enää päästää minua mereen, ei rietas peto eikä isä? Ei, minä pelkään sitä! Zeus, lähetä minulle apua tässä ahdingossa, minä rukoilen sinua, sillä sinä syyllistyit suurempaan syyllisyyteen, mutta minä olen maksanut koko rangaistuksen. Pyydän sinua korjaamaan asiat! Olet kuullut kaiken, mitä minulla on sanottavana.
Kuoro : Katsokaa, pikkuinen hymyilee suloisesti katsellessaan kiiltävää sädehtivää kaljuuntunutta kaljuaan. . .
Silenos : . . ((lacuna)) jos en iloitse sinun näkemisestäsi. Kirottu olkoon Diktys (Dictys), joka yrittää huijata minulta tämän palkinnon selkäni takana! Tule tänne, kultaseni! (Hän tekee nauravia ääniä.) Älä pelkää! Miksi sinä vikiset? Tänne poikieni luo, että pääset suojelevaan syliini, rakas poika – minä olen niin kiltti -, ja voit löytää iloa marteista ja peuroista ja nuorista piikkisikoista, ja voit tehdä kolmanneksen sängyssä äitisi ja minun, isäsi, kanssa. Ja isi saa antaa, pikkuinen hauskanpitonsa. Ja sinä saat elää tervettä elämää, niin että eräänä päivänä, kun olet kasvanut vahvaksi, sinä itse – sillä isäsi on menettämässä otteensa hirvenmetsästäjän jalkatyöstä – sinä itse pyydystät ilman keihästä petoja ja annat ne äidillesi päivälliseksi, miehensä suvun tavan mukaan, jonka joukossa ansaitset elantosi.
Kuoro : No niin, rakkaat kaverit, lähdetään nyt kiirehtimään avioliittoon, sillä aika on kypsä siihen ja sanatakaan ei sano, että se on sen puolesta puhuu. Miksi, minä näen, että jo morsian on innokas nauttimaan rakkaudestamme täysillä. Ei ihme: hän vietti kauan aikaa yksinäisenä laivassa vaahdon alla. No, nyt kun hän näkee silmiensä edessä nuoruuden elinvoimamme, hän iloitsee ja riemuitsee; sellainen on sulhanen, joka Afroditen soihtujen kirkkaalla loisteella.”

Euripides, Danae (kadonnut näytelmä) (kreikkalainen tragedia 5. kr. eKr.) :
Kreikkalainen tragediantekijä Euripides kirjoitti näytelmän Danaesta.

Sofokles, Danae (kadonnut näytelmä) (kreikkalainen tragedia C5. eaa.) :
Sofokles seurasi Aiskhyloksen ja Euripideen jalanjälkiä näytelmällään Danae.

Herodotos, Historiat 6. 53. 1 (trans. Godley) (kreikkalainen historioitsija C5. kr. eKr.) :
”Kreikkalaiset kertovat näistä doorilaisten kuninkaista aina Perseukseen, Danaen poikaan asti – he eivät mainitse jumalaa – ja todistavat, että nämä kuninkaat olivat kreikkalaisia, sillä tuohon aikaan heidät oli jo luokiteltu kreikkalaisiksi. Sanoin Perseukseen asti, enkä vienyt asiaa sen pidemmälle, koska ketään ei ole nimetty Perseuksen kuolevaiseksi isäksi, kuten Amphitryonia on nimitetty Herakleen isäksi . . . Danae Akrisioksen (Akrisioksen) tytär.”

Herodotos, Historiat 7. 61. 1 :
”Perseus Danaen ja Zeuksen poika.”

Pseudo-Apollodoros, Bibliotheca 2. 26 & 34 (suomennos Aldrich) (kreikkalainen mytografi C2nd A.D.) :
”Akrisiokselle (Akrisios) ja Eurydikelle (Eurydikelle), Lakedaimonin (Lakedaimon) tyttärelle, syntyi tytär Danae . . . Kun Akrisios oraakkelimaisesti tiedusteli poikien saamisen ongelmaa, jumala ilmoitti hänelle, että hänen tyttärestään syntyvä poika tappaisi hänet. Pelossaan Akrisios rakensi maan alle pronssisen kammion, jossa hän piti Danaeta vartioituna. Nyt jotkut sanovat, että Proitos (Proetus) vietteli hänet, mikä johti veljesten välisiin kaunoihin, mutta toiset sanovat, että Zeus harrasti seksiä hänen kanssaan muuttumalla kullaksi, joka virtasi sisälle katon läpi ja alas hänen kohtuunsa. Kun Akrisios myöhemmin sai tietää, että Akrisios oli synnyttänyt Perseuksen, hän ei uskonut, että Zeus oli vietteli hänet, vaan heitti tyttärensä poikansa kanssa merelle arkkiin. Arkki ajautui rantaan Serifoksessa, jossa Diktys (Diktys) otti lapsen talteen ja kasvatti hänet.”

Pseudo-Apollodoros, Bibliotheca 2. 36 :
”Serifoksen hallitsija oli Polydektes (Polydectes), Diktysin (Diktysin) veli. Hän rakastui Danaeen, mutta ei voinut harrastaa seksiä tämän kanssa, nyt kun Perseus oli jo aikuinen mies, joten hän kokosi ystävänsä, Perseus heidän joukossaan, ja kertoi heille keräävänsä avustuksia tarjotakseen kättä Hippodameialle, Oinomaoksen (Oenomaos) tyttärelle. Hän pyysi hevosia muilta, mutta koska hän ei saanut hevosia Perseukselta ja koska Perseus oli sanonut, ettei hän kieltäisi Polydektekseltä edes gorgon päätä, hän antoi hänelle tehtäväksi hakea juuri tämän esineen.”

Pseudo-Apollodoros, Bibliotheca 2. 45 :
” Saavuttuaan Serifokseen Perseus huomasi, että hänen äitinsä oli yhdessä Diktysin (Dictys) kanssa hakeutunut alttareille suojaan Polydekteksen (Polydectes) väkivaltaisuuksia vastaan, joten hän meni kuninkaalliseen palatsiin, jossa Polydektes viihdytti ystäviään, ja omat kasvonsa sivuun kääntyneinä hän näytti Gorgon päätä. Kun he katsoivat sitä, jokainen muuttui kiveksi pitäen kiinni siitä asennosta, jota hän sattui sillä hetkellä ottamaan.”

Pseudo-Apollodoros, Bibliotheca 2. 47 :
”Perseus Danaen ja Andromedan kanssa kiirehti Argokseen päästäkseen katsomaan Akrisiosta (Akrisiosta). Mutta heti kun Akrisios sai tietää tästä, hän lähti Argoksesta peläten yhä oraakkelia.”

Apollonius Rhodius, Argonautica 4. 1090 ff (suomennos Seaton) (kreikkalainen eepos C3 kr. eKr.) :
”Sillä isät ovat aivan liian mustasukkaisia lapsiaan kohtaan … . Millaisia kärsimyksiä Danae kärsi laajalla merellä isänsä hullun raivon vuoksi!”

Lycophron, Alexandra 838 (trans. Mair) (kreikkalainen runoilija C3. kr. eKr.) :
”Kultaisen isännän kotkanpoika.”

Strabo, Maantiede 10. 5. 10 (trans. Jones) (kreikkalainen maantieteilijä C1. eaa. C1. jKr.) :
”Serifos, myyttisen tarinan tapahtumapaikka, jossa Diktys (Diktys) veti verkollaan maihin arkun, johon oli suljettu Perseus ja hänen äitinsä Danae, jotka Akrisios (Akrisius), Danaen isä, oli upottanut mereen; sillä Perseus oli kuulemma kasvanut siellä, ja kun hän toi sinne gorgonin pään, hän näytti sen serifialaisille ja muutti heidät kaikki kiveksi. Näin hän teki kostaakseen äidilleen, koska kuningas Polydektes (Polydectes) aikoi heidän myötävaikutuksellaan naida hänen äitinsä vastoin tämän tahtoa. Saari on niin kivinen, että koomikot sanovat, että Gorgo teki sen näin.”

Diodoros Siculus, Historian kirjasto 4. 9. 1 (suomennos Oldfather) (kreikkalainen historioitsija C1. kr. eKr.) :
”Perseus oli Akrisioksen (Akrisioksen) tyttären Danaên ja Zeuksen poika.”

Pausanias, Kreikan kuvaus 2. 18. 1 (käännös Jones) (kreikkalainen matkakertomus C2. kr.) :
”Diktys (Dictys) ja Klymene (Clymene), joita kutsutaan Perseuksen pelastajiksi.”

Pausanias, Description of Greece 2. 23. 7 :
”Argiveilla on muutakin näkemisen arvoista; esimerkiksi maanalainen rakennus, jonka yläpuolella oli pronssikammio, jonka Akrisios (Akrisius) teki aikoinaan tyttärensä vartijaksi. Perilaios , kun hänestä tuli tyranni, purki sen kuitenkin alas.”

Pseudo-Hyginus, Fabulae 63 (suomennos Grant) (roomalainen mytografi C2. kr.) :
”Danae oli Akrisiuksen ja Aganippen tytär. Häntä koskeva ennustus kertoi, että hänen synnyttämänsä lapsi tappaisi Akrisiuksen, ja tätä peläten Akrisius sulki hänet kiviseinäiseen vankilaan. Mutta kultasateeksi muuttunut Jove makasi Danaen kanssa, ja tästä syleilystä syntyi Perseus. Hänen syntinsä vuoksi hänen isänsä sulki hänet Perseuksen kanssa arkkuun ja heitti sen mereen. Joven tahdosta arkku kulkeutui Serifoksen saarelle, ja kun kalastaja Dictys löysi sen ja avasi sen, hän löysi äidin ja lapsen. Hän vei heidät kuningas Polydectesin luo, joka meni naimisiin Danaen kanssa ja kasvatti Perseuksen Minervan temppelissä .
Kun Akrisius huomasi, että he oleskelivat Polydectesin hovissa, hän lähti hakemaan heitä, mutta saapuessaan paikalle Polydectes kävi heidän puolestaan esirukoilemassa, ja Perseus vannoi isoisälleen valan, ettei koskaan tappaisi häntä. Kun Akrisios jäi sinne myrskyn vuoksi, Polydectes kuoli, ja hänen hautajaisleikeissään tuuli puhalsi Perseuksen kädestä kiekon Akrisioksen päähän, joka tappoi hänet. Näin jumalat saivat aikaan sen, mitä hän ei tehnyt omasta tahdostaan. Kun Polydectes oli haudattu, Perseus lähti Argokseen ja otti haltuunsa isoisänsä valtakunnan.”

Pseudo-Hyginus, Fabulae 155 :
”Joven pojat . . . Perseus Danaen, Akrisiuksen tyttären, kautta.”

Ovid, Metamorphoses 4. 607 ff (suomennos Brookes More) (roomalainen eepos C1. vuosisadasta eKr. C1. vuosisadaan jKr.) :
”Mutta Acrisius, Abaksen poika, kadmekselaista sukua, jäi karkottamaan Bacchuksen Argoksen muureilta ja nostamaan vihamieliset aseet tuota jumaluutta vastaan, jonka hän kielsi syntyneen Joveen . Hän ei suostunut myöntämään edes sitä, että Perseus olisi Jupiterin kupeista saanut Danaen suihkukullan. Niin mahtava on totuuden kätketty voima, että Akrisius pian valitti tuota loukkausta Bacchusta kohtaan ja että hän koskaan kieltäytyi omistamasta pojanpoikaansa.”

Ovid, Metamorphoses 4. 697 ff :
”Minä , joka olen kuninkaallisen Joven ja hänen poikansa, jonka hän syleili kultasateessa jättäen hänet raskaaksi pronssiin soluunsa.”

Ovid, Metamorphoses 5. 11 :
”Jupiter , liuennut kullanjäljitelmäsateisiin.”

Ovid, Metamorphoses 5. 250 :
” hänen kultasyntyinen veljensä.”

Ovid, Metamorphoses 6. 113 :
”Hän kosiskeli ihanaa Danaeta houkutellen häntä kuin hohtava kultasade.”

Ovid, Metamorphoses 11. 117 ff :
”Kun hän pesi kätensä nestemäisessä virrassa, hänen käsissään olevat kiiltävät pisarat saattoivat olla niitä, jotka aikoinaan hämmästyttivät Danaeta.”

Statius, Thebaid 7. 163 ff (suomennos Mozley) (roomalainen eepos C1. vuosisata jKr.) :
”Et sellaisella mielellä menisi Danaën kaupunkiin tai Parrhasian metsikköön , tai Amykleen, Ledan kotiin.”

Nonnus, Dionysiaca 7. 110 ff (suomennos Rouse) (kreikkalainen eepos C5. vuosisata jKr.) :
”Eros (Rakkaus) . . . otti esiin jumalallisen nuolikaapin, jossa säilytettiin erillään kaksitoista tulella täytettyä nuolta Zeusta varten, kun hänen halunsa kääntyi yhtä tai toista kuolevaista naista kohtaan morsiameksi. Hän oli kaiverruttanut kultaisilla kirjaimilla rakkauden nuolien viisarinsa takaosaan kullekin yhden säkeistön lauseen. Aivan rakkauspilkkiensä viisarin selkään hän oli kaiverruttanut kultakirjaimilla säkeistöllä lauseen kullekin:–
Ensimmäinen vie Kronionin (Kronionin) hiehonrintaisen Ion mutkaan.
Toisen kosii Europa rohkean sonnin sieppaajaa.
Kolmas Pluton (Pluton) morsiameksi tuo korkean Olympoksen herraa.
Neljäs kutsuu Danaëlle kultaisen sänkykumppanin.
Viides tarjoaa Semelelle palavat tuliset häät.
Kuudes tuo taivaan kuninkaalle kotkan Aiginalle (Aegina).
Seitsemäs liittää Antiopen teeskenneltävään Satyrosiin (satyyriin).”

Nonnus, Dionysiaca 8. 124 ff :
”Zeus ja hänen sateensa eivät nukkuneet toista kertaa Danaën kanssa; rautakautisen vankilan sinettien jälkeen morsian lähti purjehtimaan ja joutui syyttämään kultaisia häitään rakkaudenlahjastaan suolavedestä – hänen mukanaan merellä purjehtiva hyttinsä ajelehti sinne, minne vaihtuvat tuulet puhalsivat!”

Nonnus, Dionysiaca 8. 286 ff :
”Danaën yltäkylläisen kosinnan kautta rukoilen, anna minulle tämä armo … . Minäkin olisin mielelläni nähnyt kultahäät, Sateen Zeus, ellei Perseuksen äiti olisi ensin varastanut sinulta tätä kunniaa.”

Nonnus, Dionysiaca 30. 264 ff :
”Akrisioksen (Akrisioksen) tytär synnytti Gorgonitappajan , minun Zeukseni arvoisen pojan.”

KREIKKALAINEN TAIDE