Vertailu korkean toimintakyvyn ja alhaisen toimintakyvyn välillä
Autismissa on uskomaton vaihteluväli vamman asteen suhteen. Korkean toimintakyvyn autismissa ihmiset ovat sosiaalisesti valveutuneita ja heillä on hyvä kielitaito. He saattavat jopa vaikuttaa suhteellisen ”normaaleilta”, kun he tapaavat muita ihmisiä. Heikosti toimivassa autismissa ihmiset vaikuttavat henkisesti vammaisilta ja ovat usein sosiaalisesti häiriintyneitä. Usein yksi parhaista tavoista arvioida autististen oireiden tasoa on huomata, miten hyvin henkilö pystyy toimimaan jokapäiväisessä elämässä.
Lääkäreille ei kuitenkaan riitä se, miltä lapsi tai aikuinen näyttää. He määrittelevät vajaatoiminnan henkilön ÄO:n perusteella. Niitä, joiden älykkyysosamäärä on alle 80, pidetään heikosti toimintakykyisinä eli LFA:na. Ne, joiden älykkyysosamäärä on yli 80, luokitellaan (ja hoidetaan) korkean toimintakyvyn autismiksi eli HFA:ksi.
Arvioidessaan autistisen henkilön hoitovaihtoehtoja lääkärit käyttävät usein asteikkoa. ÄO-testaukseen perustuva luokittelu voi auttaa henkilöitä räätälöimään koulutustaan ja päivittäisen elämänsä vaatimuksia. ÄO-luokitus ei ole tarkka tiede, ja usein vanhemmat kokevat, että se ei anna riittävästi ymmärrystä lapsista itsestään.
- Eduktiivinen: Ne, joiden älykkyysosamäärä on 55-70.
- Koulutettavissa: Ne, joiden ÄO-pisteet ovat 40-70.
- Hyvin rajoittuneet: Ne, joiden älykkyysosamäärä on 25-40.
- Perusteinen: Ne, joiden älykkyysosamäärä on alle 25.